Hieronnassa

Arvatkaa mitä. Isäntäväki unohti mun 8-vuotissynttärit maanantaina! Kukaan ei onnitellut, ei tuonut lahjoja, ei ylimääräisiä herkkupaloja, ei mitään!
Tiistaina ne sitten hyvittelivät tapahtunutta pyytämällä meille koirahierojan! Minä pääsin ensin hierottavaksi ja voi pojat kuinka teki hyvää. Aivan silmät meni kiinni ja urahtelin tyytyväisenä. Selkä olikin aika jumissa ja myös oikea takajalka. Välillä teki niin hyvää, että nuolin hierojan naamaa ja kierähdin selälleni kesken hieronnan.
Mun jälkeen hierottavaksi pääsi Villa ja sitten lopuksi Sipiäkin vähän paijattiin. Oli mukava myöhästynyt synttärilahja!

Laihiksella

Jouduin laihikselle! Me käytiin perjantaina eläinlääkärissä rokotuksissa koko konkkaronkka ja samalla käväistiin vaa'alla. Mulle vaaka näytti 38,5 kg! Huhhuh, olen siis lihonut ainakin 5 kg vuoden aikana. Ilmankos heijastinvaljaat on tuntuneet tiukoilta viime aikoina.
Nyt saan vähemmän ruokaa ja pidempiä lenkkejä.
Eilen käytiin illalla pimeässä ja kaatosateessa isännän kanssa pitkä lenkki junaradan toisella puolella. Aina kun jäin vähän joukosta, hyökkäsi Villa mun kimppuun kauhealla raivolla (leikisti kuitenkin, tietysti). Kai mun on uskottava, että pitää liikkua enemmän ja syödä vähemmän.

Pentu tuli taloon

En voi melkein uskoa, että tämä tapahtuu taas: meillä on pieni valkoinen pentu talossa. Edellisellä kerralla pienen totuttelun jälkeen Villasta tuli ihan mukava kaveri, mutta käyköhän nyt samalla tavalla? Sipi on melko ärsyttävä, eikä se aina usko kun haluan pitää kaikki lelut ja luut itselläni. Se vaan sitkeästi tulee lähemmäs ja katsoo mua silmiin. Mä luulen, että kauaa en jaksa esittää kovista, vaan mun on pakko taipua Sipin ystäväksi.
Villa vaan väistelee koko tilannetta, se ei kouluta Sipiä samalla tavalla kuin mä.
Yksi hyvä puoli Sipin tulossa on: me saatiin toinen vesikuppi lattialle. Sipi kun ei ylety juomaan telineessä olevasta kupista.