Hyvää joulua!

Toivotan kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Olenkin tullut Varsinais-Suomeen viettämään joulua. Täällä ei ole yhtään lunta, mutta ei ollut kyllä kotonakaan. Me käytiin eilen kiertämässä uusi kiva lenkki. Oli tosi kauniit maisematkin, aurinko paistoi ja oli ehkä vähän pakkasta.
Mä taisin syödä siellä ulkona jotain sopimatonta, koska illalla mua janotti ihan hirveästi ja join ison vesiastian tyhjäksi kaksi kertaa. Yöllä tuli kamala pissahätä ja pyysin päästä ulos. Onneksi ihmiset kuuli mun pyynnön ja pääsin pissalle. Lorottelin ainakin kolme-neljä minuttia ja kyllä helpotti! Tänään koitan juoda vähän vähemmän.
Huomenna alkaa joulutohinat. Pääsen Bertan hoitoon joulukoiraksi! Toivon että saan maistaa vähän joulupuuroakin ehkä. Nam-nam.
Nyt vetäydyn joulurauhaan ja toivon kaikille lukijoillekin mukavaa ja rauhallista joulua.

Nuuksiossa ja joululoma

Olin eilen taas Nuuksiossa päiväretkellä. Siellä oli tosi kivaa, maa oli jo jäässä ja niin myös järvet ja lammet. Me nähtiin siellä luistelijoitakin. Mäkin koitin mennä jäälle luistelemaan, mutta sitten mua kiellettiin. Sain sentään juoda jäähän tehdystä reiästä. Oli tosi kylmää vettä, melkein kurkku jäätyi! Me tehtiin myös nuotio ja lämmiteltiin vähän sen äärellä. Kaikki haisi ihan savulle sen jälkeen.
NOME-kerhossa on nyt joulutauko. Viimeksi meidän harjoitukset jäi vähän kesken, kun yksi koiranomistaja sai sairaskohtauksen yhtäkkiä ja se vietiin ambulanssilla pois. Sen koirat joutui hoitoon, mutta onneksi se oli niille tuttu paikka.
Joulutauon jälkeen me jatketaan NOME-treenejä. Mun pitää vielä harjoitella monta juttua, ennen kuin olen tosi hyvä. Mutta kyllä mua nyt jo kehuttiin. Mä tykkään treenata kaikkia noutojuttuja, ne on mulla niinku veressä.
Kohta alkaa joululoma! Tuskin maltan odottaa! Me ollaan taas Bertan kanssa joulukoiria. Varmaan kekkuloidaan koko yö eikä nukuta ollenkaan! Täytyyhän jonkun vahtia ettei tontut syö kaikkia ruokia.

Parsonien joulutarina

Sain kutsun lukemaan Parsonien joulutarinaa. Se on tosi jännä! Käykää kaikki lukemassa sitä!

Eiliset NOME-treenit

Eilen NOME-kerhossa meni tosi hyvin. Mä niin rakastan dummyn noutamista! Eka me vietiin dummy metsään. Mä katsoin haikeana kun se jätettiin sinne. Sitten tehtiin paikallaoloharjoituksia. Mä olen siinä ihan haka. Se ohjaaja kävi häiritsemässä meitä heittelemällä dummyja ihan meidän kuonojen edessä ja meidän omistajatkin oli jossain piiloissa, mutta me hienot noutajat ei hievahdettukaan!
Sen jälkeen saatiin palkinnoksi hakea metsään viedyt dummyt. Mä juoksin niin kovaa kuin kintuista pääsin ja tulin onnellisena takaisin dummy suussa! Se on huippuhauskaa!
Me tehtiin vielä lisää noutoharjoituksia. Ekaa kertaa eilen oli sellainen tilanne, että hakualueella oli monta dummya, mutta vain yhden sai tuoda kerrallaan. Se oli ihan helppo nakki, vaikka Anni ajattelikin että mä tuon sieltä samalla kertaa monta.
Lopuksi vielä treenattiin samaa kuin ennenkin: Ensin käsketään paikalle istumaan, sitten omistaja vie dummyn koiran taakse niin että koira näkee. Sitten omistaja kävelee koiran eteen noin 10-15 metrin päähän. Sieltä tulee käsky "tänne!" ja sinne pitää kipittää ja istua nätisti sivulle. Sitten saa luvan noutaa dummyn. Se pitää vielä palauttaa hienosti omistajalle, ja sitten saa kehuja ja herkkuja. Mä olen tossa muuten ihan hyvä, mutta en osaa oikein palauttaa hienosti vielä. Mä aina nakkaan dummyn maahan omistajan eteen. Meidän pitää vielä harjoitella sitä.
Seisomistakin meidän pitää harjoitella. Mä osasin sen pikkupoikana, mutta sitten me ei treenattu sitä tosi pitkään aikaan ja mä unohdin sen. Onneksi vanhakin koira voi oppia uusia temppuja.

Vahtikoira

Musta on tullut vahtikoira. Pimeässä metsässä vahdin Annia ja pidän huolen siitä, ettei meidän kimppuun käy kukaan ainakaan huomaamatta. Kun me ollaan metsässä, mä olen koko ajan hirmu tarkkana ja höristelen luppakorviani. Jos kuulen tai näen tai haistan jotain epäilyttävää, ryntään sitä kohti ja alan haukkua hirmuisesti! Eilenkin säntäsin tieltä metsänreunaan ja nostin karvat pystyyn ja aloitin kamalan mekkalan. Huusin metsään törkeyksiä ja olin tosi pelottava. Mä en suostunut lopettamaan riehumista ennen kuin Anni komensi mut pois sieltä. Mä en kertonut Annille mikä siellä metsässä oli, ettei se olisi pelästynyt. Voin sanoa sen verran, että se oli tosi pelottavaa!
Sitten tänä aamuna taas me oikaistiin pimeän metsäpolun kautta ja eiköhän siellä ollut joku puliukko kilisevien kassien kanssa. Mä aloin taas haukkua ja se säikähti perinpohjaisesti. Niin kyllä Annikin. Eipähän sille ukolle ainakaan tullut mieleen lähestyä meitä! Kyllä mä olen hyvä vahtikoira.

Torstain NOME-treenit

Viime viikolla NOME-kerhossa meni treenit ihan pyllylleen, kun siellä oli muutama aivan ihanan tuoksuinen tyttö! Kuljin koko treenien ajan kuono maata viistäen, kun oli pakko nuuhkia niitä ihania tuoksuja. Sitten itkin välillä, kun mua ei päästetty niitten tyttöjen luokse. Ei mennyt treenit kovin hyvin siis.
Muuten olen oppinut kantamaan dummya kauniisti ja jopa palauttamaan sen. En kylläkään vielä ihan oikeaoppisesti käteen, mutta en ainakaan enää juokse karkuun kun saan dummyn haltuuni.
Harmi kun tuli taas kurakelit. Metsässä ei ole enää lunta ja me ei voida mennä sinne pimeällä. Tyhmää.

Bertan luona

Olin taas moikkaamassa Berttaa. Sillä on niin paljon kivoja leluja, ja silloin harvoin kun saan niitä haltuuni, pidän puoleni!

NOME-kerhossa ja saaressa

Olen aloittanut uuden harrastuksen: me käydään kerran viikossa sellaisessa NOME-kerhossa. Musta ollaan tekemässä oikeaa noutajaa. Käyn vielä pentu-/aloittelijaryhmässä, mutta ehkä siirryn jossain vaiheessa edistyneempien ryhmään. Ainakin osaan jo istua, mennä maahan ja olla paikallani. Näitä juttuja siellä on harjoiteltu. Isompien ryhmässä harjoitellaan vaikeampia juttuja, kuten istumista paikalla häirittynä ja sen sellaista. Olis kiva kokeilla mihin musta on!

Viime viikonloppuna me oltiin saaressa. Sinne mentiin ensin autolla pitkä matka ja sitten muutamalla lautalla ja lopuksi veneellä. Mä olin kauhean iloinen saaressa! Sain olla vapaana koko ajan, enkä käyttänyt edes pantaa. Kekkuloin siellä ihan pölvästinä. Nukuin yöt takan vieressä lämpimässä kerällä kuin tunturikettu. Saunassa en tykännyt yhtään olla. Oli kiva reissu. Toivottavasti pääsen pian taas lomalle.

Kurjenrahkan kansallispuistossa

Eilen oltiin Kurjenrahkan kansallispuistossa pitkällä lenkillä. Oli kyllä tosi hauskaa! Mä aluksi luulin että ne jättää mut autoon ja aloin kiljua. Pääsin sitten kuitenkin mukaan. Huh!
Siellä oli tosi kivaa. Mä juoksin ihan kauheasti ja nautiskelin vapaudesta. Ei siellä oikeasti sais olla vapaana, mutta mä olenkin ihan kiltti enkä häiritse villieläimiä. Silti... Vähän hävetti kun tuli ihmisiä vastaan ja mä vaan kekkuloin ilman remmiä.
Illalla olin ihan poikki. Tänään onkin satanut vettä koko päivän. Onneksi oltiin siellä eilen.

Rekku 3 vuotta!

Mulla on huomenna synttärit. Mutta koska maanantai on viikon tyhmin päivä, me juhlitaan jo tänään. Päivällä tehtiin pitkä kävelylenkki Oittaalla. Me ei oltu ennen oltu siellä, ja siksi se oli erityisen hauskaa. Mä kävin uimassakin, Bodomjärvessä. Vesi oli tosi virkistävää. Me nähtiin hevosia lenkkipolulla ja mä en pelännyt yhtään.
Anni sanoi, että illalla saan ruuan kanssa jotain tosi herkkua. Varmaan ainakin yrjölänpuuroa, koska se valmistuu parhaillaan uunissa, ja sen lisäksi nappuloita ja ehkä nakkeja ja piimää. Nam-nam!
Mun mielestä synttärit vois olla joka päivä.

Maailman eläinten päivä

Hyvää eläinten päivää kaikille eläimille!
Olen viettänyt eläinten päivää liikkumalla metsässä kuten joka päivä. Sen päälle maistuu torkut. Illalla menemme vielä vähän ulkoilemaan, vaikka siellä onkin kenkku ilma kun vain sataa vettä.

Bertan luona

Olin eilen Bertan luona. Oli oikein kivaa. Me painittiin metsässä ja haettiin keppejä. Sain syödä Bertan ruokakupista Bertan ruokia, mutta vasta sitten kun Bertta oli jo syönyt omat ruokansa. Se pantiin siksi aikaa ulos, ettei meille tule riitaa ruuasta. Mut en mä usko että me tapeltais. Me ollaan bestiksiä eikä tapella koskaan oikeesti. Joskus me vähän rähistään, mutta mä aina alistun sitten. Bertta on niin kiva enkä mä halua sitä suututtaa, se on aika koviskin.
Oli kivaa kun Bertta ajoi mua takaa metsässä. Mä sain ihan hepulin!

Nuuksiossa

Oltiin taas Nuuksiossa. Mukana oli Anni ja Maria. Mä juoksin taas ihan innoissani, mä niin tykkään olla ulkona ja kirmata. Me tehtiin sama lenkki kuin viimeksi, se kestää noin kolme tuntia. Tauolla sain palan kananmuna-maksamakkara-leipää. Namnam!

Kuvaa ottaessa Anni käski mun näyttää haaveilevalta. Aika hyvin onnistuin!

Kuvia metsästysretkeltä

Tässä pari kuvaa mun metsästyskeikalta. Kuvat on ottanut anonyymi metsästäjä.

Viikonloppu

Mulla on hirveän rankka viikonloppu takana. Perjantai-iltana me taas hypättiin autoon ja ajettiin Turkuun. Siellä pääsin pienelle iltalenkille ja sitten pitikin jo käydä nukkumaan, vaikka mulla olisi ollut vielä energiaa juosta ja leikkiä.
Lauantaina pääsin kyläilemään. Olin lastenkutsujen ainoa koiravieras, ja taisin vähän varastaa shown! Kaikkien mielestä olin tosi kiltti. Mä vain nuuhkuttelin ja tutkin paikkoja. Ja sitten lepäsin. En oikein osannut asettua sinne. Koitin vain olla Annin jaloissa koko ajan. Sitten olin kuulemma keskellä lattiaa. Tiputtelin aika paljon karvoja kyläpaikkaan. Toivottavasti en nyt saa sinne porttikieltoa.
Sunnuntaina mä reippaasti vahdin kotia monta tuntia. Tai kyllä mä taisin aika paljon nukkuakin. Olisin kernaasti ulkoillut kun oli niin hieno ilmakin, mutta oli vissiin vain ihmisten vuoro olla ulkona.
Automatkalla kotiin Espooseen satoi paljon vettä ja olin iloinen uusista tuulilasinpyyhkimistä, jotka ovat lähes äänettömät. Illalla olin vielä ihan hyperaktiivinen ja leikin mun uudella fudiksella, vaikka Anni sanoi että olisi jo pitänyt mennä yöpuulle. Mua ei nukuttanut yhtään.

NOME

Musta on tullut NOME-koira. Olin viikko sitten henkilökohtaisissa NOME-treeneissä. Siellä oli muutama muukin flatti, ja me harjoiteltiin kaikkia NOME-juttuja. Ne muut oli jo superhyviä, ja mä vasta-alkaja. Mä olin kuulemma tosi lupaava ja mut kannattais viedä kokeisiin ja näyttelyyn, ties vaikka musta tulis jalostuskoira! Mutta tottakai, kyllä mä olenkin tosi hyvä!
Sitten viikonloppuna pääsin tekemään sitä, mihin mut on jalostettu: sorsastamaan! Olin ihan oikeasti lintumetsällä, lintukoirana. Noudin pari lintua veneestä, mutta oikeasti mä en osannut sitä hommaa kovin hyvin, ja siksi jouduin loppureissun ajaksi lepäämään.
Se oli kuitenkin hieno kokemus! Toivon hartaasti, että lintumetsästäjät ottaa mut mukaan toisenkin kerran. Mä lupaan harjoitella ahkerasti. Sain pari siipeäkin, joilla treenata.

Flattituplasokkotreffit

Aikaisemmin tällä viikolla olin kahden ihanan flattitytön kanssa lenkillä. Mulla oli vähän niin kuin tuplatreffit. Tai oikeastaan tuplasokkotreffit, sillä se toinen koira ei ollut ennestään tuttu. Toinen oli vanha tuttu Mila, ja toinen oli uusi ihana tyttöystävä Peppi. Mä ihastuin Peppiin ihan hirmuisesti! Se on vasta pentu, 7 kk, joten se ei vielä tajunnut mun huumorintajua. Mä koitin koko ajan astua niitä molempia. Mila ymmärsi jo leikin jujun ja juoksi aina karkuun, mutta Peppi vaan istui paikallaan.
Me käytiin lammella uimassakin, ja se oli ihanaa! Oli niin kuuma ilma, että me kaikki kolme flattia oltais muuten varmaan paahduttu.
Musta olis kiva jos me voitais aina lenkkeillä yhdessä. Se on paljon hauskempaa kun on kavereita mukana.

Rivieralla

Lauantaina mut voi bongata Maskun Rivieralla. Oltiin siellä viettämässä hellepäivää. Mä uin ihan hirmuisesti! Kävin maalla vain pissalla ja sit uin taas. Me oltiin siellä tosi monta tuntia ja lopuksi mua alkoi väsyttää niin paljon että menin hiekalle nukkumaan. Siinä oli mukava köllötellä kun ei ollut yhtään kuumakaan kun olin uinut niin paljon.


Eilen oltiin taas Berttaa tapaamassa. Käyskenneltiin vähän siinä pihalla ja otettiin vähän painia. Oli kuitenkin niin kuuma ettei leikkimisestä tullut yhtään mitään. Sitten me oltiin pienellä kävelylenkilläkin.
Kotimatkalla mä pääsin uimaan Bertan venerannassa ja niin oli helppo matkustaa. Nukuin autossa kun olin aivan poikki viikonlopun tohinoista.

Nuuksion kansallispuistossa

Me käytiin tänään Nuuksion kansallispuistossa vähän retkeilemässä. Oli huisin hauskaa! Siellä ei oikeasti saa koirat juosta irrallaan, joten leikisti mä olinkin remmissä koko matkan.
Alkulenkistä säikyttelin vähän japanilaisturisteja kun menin moikkailemaan niitä. Ne vaan kiljui ja nauroi kovaan ääneen.
Juoksin innoissani, mutta en kyllä kerennyt kovin paljon tutkia paikkoja kun kaikki oli uutta ja koko ajan piti kävellä eteenpäin vain. Kävin uimassa kolme kertaa, joista yksi kerta oli vahinko. Mun piti vain juoda vettä rannasta, mutta mä plumpsahdinkin kokonaan veteen! Ja mulla oli vielä kaulapanta ja punkkipanta päällä. Siitä ei hyvä heilunut.
Kannoin keppejä suussa kuten kunnon noutaja konsanaan. Muutama muu koira tuli vastaan, mutta paljon enemmän ihmisiä. Mä jouduin aika paljon väistelemään niitä, mikä oli tylsää.
Kun tultiin autolle alkoi sataa, mutta se ei enää haitannut meitä. Paluumatkalla rentouduin autossa ja ihan nukuinkin välillä.

Flatteja joka puolella!

Eilen iltalenkillä kallioilla tuli yhtäkkiä vastaan kolme ihanaa flattityttöä. Ne suukotteli mua niin paljon, etten meinannut saada henkeä. Yksi niistä oli niiden kahden pienemmän äiti. Ne oli tosi ihania, niin ihania etten voinut suuttua vaikka ne oli aika päällekäyviä. Ne roikkui mun korvissa ja hyppi mun päälle.
Käveltiin vähän matkaa eteenpäin, ja eiköhän taas tullut kolme flattia vastaan!! Tällä kertaa kaksi tyttöä ja yksi poika. Se poika, Eevertti tjsp, oli niin nössö, että mä hyppäsin heti sen selkään ja aloin alistaa sitä. Se vaan läähätti eikä sanonut mitään.
Käveltiin taas eteenpäin ja vielä tuli vastaan kaksi kääpiöpinseriä, australianpaimenkoira ja shetlanninpaimenkoira. Kyllä olin poikki sen jälkeen! Niitä kaikkia piti moikkailla.
Käytiin vielä koirapuistossa kokeilemassa A-estettä, ja mä menin siitä ihan villinä yli! A-esteen alla me ollaan joskus pidetty sadettakin.
Kotimatkalla olin ihan kuollut. Mä luulen että mulla oli melkein lämpöhalvaus, koska en jaksanut kävellä normaalia vauhtia ja menin kesken matkaa maahan makaamaan.
Sitten join vesilätäköstä vähän kuravettä ja niin jaksoin kotiin asti.
Aika hurja iltalenkki! Näin makoisia unia koko yön.


JK. Anni muutti blogin asetuksia niin, että nyt kuka tahansa voi kommentoida.

Automatkalla

Eilen tultiin autolla Turusta kotiin. Oli tosi kuuma päivä, ja varsinkin auton takaosa oli oikea pätsi kun sinne paistoi aurinko ihan suoraan. Mä todella inhoan automatkustamista! Läähätin kamalasti ja olin ihan lämpöhalvauksen partaalla (tai siltä musta ainakin tuntui), mutta onneksi me pysähdyttiin Lahnajärvellä ja mä pääsin uimaan! Vesi oli ihanan kirkasta ja viileää! Mulle tuli heti paljon parempi olo, ja loppumatkan olin ihan rauhallisena. Ei tarvinnut edes läähättää. Mä vaan haistelin tuulia avoimesta takaikkunasta.

Eilen aamulla leikin ton mun rievun kanssa, josta on kuva edellisessä postauksessa. Se on ihana riepu! Se haisee öljylle ja lialle.

Meissä kaikissa asuu pieni terrieri

Nuuksiossa

Oltiin eilen käymässä Nuuksiossa lenkkeilemässä. Tai oikeastaan ei oltu ihan siellä Nuuksion kansallispuistossa asti, vaan Solvallan urheiluopiston luona. Oli tosi hauskaa ulkoilla uusissa maastoissa, mä kirmasin ihan hullun lailla! Oli vähän sateinen ilma, joten siellä ei ollut paljon muita. Yhden rotikan näin, mutta sen omistajat ei antanut sen tulla moikkaamaan. Ne vaan puheli keskenään että hui, toinen koira! Ihan kuin mä olisin joku tosi pelottava!
Me mentiin sinne autolla ja nyt mua ei enää pelota autoilu juuri ollenkaan. Kamalaa on ainoastaan autoon hyppääminen, siinä kestää aina vähän aikaa kun kerään rohkeutta. Mutta sitten kun istun kyydissä niin ei se niin kamalaa olekaan. Eilen olin aika paljon autossa, kun paluumatkalla Nuuksiosta käytiin vielä Sellossa ja mä istuin parkkihallissa autossa odottamassa. Oli kyllä aika kenkku temppu jättää mut autoon. Mutta oli se sen arvoista, Nuuksiossa oli tosi kivaa. Toivottavasti mennään sinne uudestaan pian!

Meillä on auto

Olin tänään ulkoilemassa ystäväni Milan kanssa. Mun piti aluksi mennä Berttaa moikkaamaan, kun tänään on sen 4-vuotissynttäritkin. Me ostettiin eilen auto ja oltais käyty vähän koeajelulla. Mutta sitten Annin pyörästä puhkesi kumi ja sen piti paikata se eikä me sitten ehdittykään lähteä Bertan synttäreille. Niinpä me mentiin Milan kans lenkille. Se oli hauskaa, me käytiin uimassa lammella. Oltiin myös vähän painia ja kepinvetoa. Mila on niin hassu, ja mä olen ihan juro siihen verrattuna.
Illalla me harjoiteltiin vähän sitä autossa matkustamista. Mä leikin noutoa kepin kanssa ja yhtäkkiä se keppi lensikin autoon ja mä hyppäsin perään! Siellä mä sitten istuin. Ei ollut kamalaa. Me ajettiin kotiovelta parkkipaikalle, eli noin 50 metriä. Ei pelottanut. Ehkä mä voin joskus olla pidemmänkin matkan kyydissä. Ehkä mun ei tartte enää matkustaa junalla ja bussilla. Se olis ihan kivaa. Bussissa aina haisee ja junassa tulee kuuma.
Me voidaan nyt alkaa käydä koirakoulutuksissa ja kaikkea. Vaikka Nuuksiossa.

Hissi rikki

Voi perhana, meillä oli viime viikolla taas hissiremontti! Se katala kone hajosi torstaina meidän aamulenkin jälkeen. Iltapäivällä kun oltiin menossa ulos, ei päästykään hissiin, vaan piti kävellä. Ja mähän en portaita kulje. Anni sitten joutui kantamaan mut, mutta mä olen niin painava, että me pidettiin välillä taukoja. Takasintulessa mä sentään suostuin kävelemään portaat ylös, koska se ei ole niin kamalaa.
Torstai-iltana mä en taaskaan suostunut kävelemään, vaan Annin piti kantaa mut. Kakkoskerroksessa me pidettiin taukoa, ja mä mietin jo hetken että pitäiskö mun vaan kävellä ne portaat niin päästäis helpommalla. Mä jo menin rappuihin ja lähdin menemään alaspäin, mutta sitten alkoikin pelottaa ja mun jalat alkoi täristä. Mä menin ihan paniikkiin ja vaan liuin portaat alas, vaikka Anni koitti rauhoitella mua ja piti kiinni mun pannasta ja masun alta. Sen kamalan kokemuksen jälkeen en enää yrittänytkään itse kulkea rappuja!
Perjantaiaamuna taas Anni kantoi mut alas, mutta sillä alkoi olla jo kädet tosi väsyneet joten me pidettiin monta taukoa.
Onneks perjantai-iltapäivällä kun oltiin lähdössä taas reissuun, hissi toimikin! Se oli korjattu ja mä pääsin ihan tosi nopeesti alas!
Me tultiin Turkuun taas ja mä jäin Nellan luokse koko viikoksi. Täällä on ihan kivaa, paitsi että noi pakkaa jotain ja on ilmeisesti lähdössä reissuun. Toivottavasti mun ei tartte matkustaa minnekään, sillä se on tosi tylsää. Mä ehkä meen takas kotiin sit kun noi lähtee jonnekin pitkälle matkalle.

Juhannus

Nyt on taas juhannusta vietetty. Mä vaan lekottelin enkä tehnyt mitään erikoista. En edes nukkunut teltassa niin kuin mulla on usein juhannuksena ollut tapana. Tällä kertaa sain olla ihan sisätiloissa suojassa itikoilta. Oli mulla kyllä yks punkki rinnassa. Se ei varmaan tiennyt että mulla on punkkipanta.
Jatkoin tietysti juhannusperinnettä ja uin meressä. Kyllä teki eetvarttia!

Bertan kyläily

Ai niin ja Berttakin kävi kylässä perjantaina. Terveisiä vaan sinne päin jos satut lukemaan!
Me käytiin koirapuistossa ja vähän metsässä kävelemässä. Sitten Bertta kävi sisällä meillä ja se kokeili mun uutta sänkyä. Se on aika hieno, ja luulen että Bertta oli vähän kateellinen. Se joutuu itse nukkumaan jonkun vanhan maton päällä! Vaikka kyllä sellainenkin sänky on ihan hyvä koiralle. Mä itse tykkään eniten nukkua lattialla pöydän alla.

Pissat housussa

Eilen oli kurja päivä. On niin kuuma että mä en pysty olemaan. Oltiin päivälenkillä ja mä uin hurjasti taas. Yhtäkkiä tuli huono olo ja oli pakko tulla rantaan. Sitten menin maahan makaamaan ja vatsaa kivisti. Oksensin aamupalat. Olo parani vähän onneks.
Kun tultiin kotiin, Anni lähti jonnekin kaupungille ja jätti mut lepäilemään. En mä kyllä kaupungille olis halunnutkaan lähteä. Mut kun mä olin uinut niin paljon niin mulle tuli kauhea pissahätä! Tuntui että rakko halkeaa enkä jaksanut pidätellä enää, vaan tuli pissat lattialle. Se oli tosi noloa. Sitten kun Anni tuli kotiin se vaan ihmetteli, että miks eteisen matolla on märkiä tassunkuvia. Me vietiin matto ulos kuivumaan ja lähdettiin heti pissalenkille. Mulla oli vielä ihan kauheasti pissaa vatsassa ja sitä tippui kävellessäkin. Oli tosi noloa! Vielä kun nähtiin berninpaimenkoira Nemo, joka on mun tosi hyvä kaveri. Se on vasta pentu. Mua hävetti kun se haisteli mun peppua ja siellä haisi pissa.
Toivottavasti nämä ilmat viilenee edes vähän niin ettei tartte mennä koko ajan uimaan ja sitten ei ole koko ajan pissahätä.

Kesä!

Taas on kesä. Mä tiedän sen siitä että on koko ajan kuuma. Mä vaan läähätän. Kotonakin on kuuma koska meille paistaa aurinko koko iltapäivän.
Mä pääsen onneks joka päivä uimaan. Anni sanoo että kohta mulle tulee hot spottia ja sitten loppuu uimiset. En mä sitä usko! Mä uin joka päivä kuitenkin!
Tässä kuvia tämän päivän kävelyretkeltä:

Sitten mä pääsin uimaan!

Ja mä uin vain!

Nellaa lohduttamassa

Olen taas Turussa. Mun piti tulla tänne vain viikonloppua viettämään, mutta sitten noi ihmiset sanoi, että Nella on masiksessa kun niitten perheessä on ihmisvauva ja Nella jää ihan kakkoseksi. Mä päätinkin jäädä tänne koko viikoksi! Mulla on ollut täällä ihan kivaa. Nellan kanssa me keksitään kaikkea hauskaa tekemistä eikä masistella yhtään!

Maalaisjuntti

On hauskaa, että vaikka mä olenkin nykyään tällainen kaupunkilaiskoira, mun ulkoilulenkeillä voi nähdä vaikka mitä villieläimiä. Aika usein ajan jäniksiä, rusakoita ja oravia. Se on ihan hauskaa, vaikka en mä kovin kauaa jaksakaan ajaa.
Joskus täällä näkee käärmeitä ja kettujakin. Toissapäivänä nähtiin peura. Niitä on näkynyt ennenkin, mutta ei näin läheltä.
Sanokaa mitä sanotte, mutta vaikka me asutaankin nyt Kehä III:n sisäpuolella, me ollaan aika maalaisjuntteja.

Kummitytön luona

Oltiin monta päivää Annin kummitytön luona. En oikein tykännyt siitä että jäin koko ajan kakkoseksi. Kaikki vaan paijas sitä vauvaa eikä mua huomannut kukaan. Mä en edes uskaltanut mennä sen vauvan lähelle. Musta se haisi vähän epäilyttävältä!
Kaiken huippu oli se, että vauvalle annettiin ruokaa monta kertaa päivässä! Mä saan vain kaksi kertaa ruokaa, mutta se söi ainakin viisi kertaa päivässä. Ihan hävytöntä.
Kyllä mä sitten kirmasin kun pääsin Annin kanssa kahdestaan metsälenkille! Kirmaaminen on huippua!



Eilen lenkillä täällä kotona Espoossa näin kyykäärmeen. Menin ihan lähelle ja haistelin sitä, mutta sitten Anni säikähti ihan hirveästi ja komensi mut pois siitä. Ei se niin kummallista mun mielestä ollut. Mä en tajua miten se niin alkoi huutaa.

Kenraalintie-marssi

Olin lauantaina marssimassa Kenraalintie-marssin Turun Kakskerrassa. Se oli aikamoinen urakka: 18 km!
Kaikki tykkäs musta ihan hirveästi ja mua siliteltiin koko ajan. Kaikkien mielestä mä olin tosi kiva ja kiltti!
Maaliintulijat sai mitalin ja kunniakirjan, ja koska mä olin niin kiva niin ne halus tehdä mullekin kunniakirjan.

Matolääkkeet

Mun aamupala oli tänään ihan pilalla. Mä en millään voinut syödä kaikkea, kun Anni oli laittanut sinne sekaan matolääkkeet. Ne oli ihan hirveän pahoja enkä kertakaikkiaan voinut niellä niitä. Mä nällytin niitä suussa välillä ja sylkäisin pois. Jätin puolet ruuastakin syömättä. Sitten Anni onneks keksi että se laittoi sekaan maksapasteijaa. Kyllä mä sitten pitkin hampain suostuin syömään kaiken. Nyt mut on sitten madotettu taas. Kauhea sirkus.

Uintikausi avattu

Kävin tänään ekaa kertaa tälle vuodelle uimassa luvan kanssa. Olenhan mä jo pulikoinut muutaman kerran Aurajoessa, mutta ilman lupaa. Tänään oli tosi lämmin päivä ja lenkillä vaan läähätin, joten me käveltiin mun lammelle ja pääsin kastautumaan. En viitsinyt uida kauaa, kun vesi oli vielä aika kylmää. Lammen toinen puoli oli vielä jäässä!
Nyt on siis uintikausi avattu! Kohta varmaan joudutaan laittamaan punkkiaineitakin, kun kevät tulee. Yök. Punkit on ällöjä.

Pääsiäisvaellus

Mä pääsin pääsiäisenä vaeltamaan. Me oltiin Kuhankuonon retkeilyalueella kolme päivää metsässä. Miettikää, miten mahtavaa! Mä tykkäsin ihan hirveästi kun ei tarttenut mennä sisälle ollenkaan. Juoksentelin ihan villinä ja nautin elämästä. Tässä muutamia kuvia retkeltä:


Välillä oli vähän tylsempiä reittejä:


Arvatkaa oliko vaikea valita minkä kepin ottaisi, kun metsä oli täynnä näin ihania keppejä!


Yöt nukuttiin laavussa, ja mulla oli oma peitto jonka alla oli ihan lämmin.


Nyt olen taas kotona. Ajelin jo uudella hissillä pari kertaa. Kotona olen vain nukkunut, kun väsyttää aika paljon vielä vaellus ja kaikki tämä kooha. Onneks huomenna Anni menee töihin niin saan nukkua koko päivän!

Hurja emäntä

Meidän ovessa pitäisi olla tällainen kyltti:

Bertan kanssa

Mä olen nyt Bertan luona. Meillä on tosi hauskaa! Oltiin pitkällä metsälenkillä ja riehuttiin keppien kanssa. Välillä meitä koulutettiin. Mä halusin varmistaa, että Bertta varmasti tottelee ja pidin siitä kiinni.

Turussa

Jatkan seikkailujani Turussa. Olen ollut täällä Marian luona. Maria on siitä kiva, että se antaa mun elää kuin sika pellossa. Mun ei tartte käydä pesulla ollenkaan, ja ulkonakaan mun ei tartte totella sitä. Kerrankin mä jäin istumaan keskelle junarataa, ja sitten me leikittiin hippaa sen jälkeen. Se oli kivaa!
Sunnuntaina satoi lunta kauheasti! Mä tykkäsin siitä paljon, vaikka mun hieno turkki kastuikin aivan märäksi siitä. Nyt lumet on taas sulaneet. Mä voin taas keskittyä sotkemaan.
Maria kyllä sanoi, että mä pääsen huomenna Bertan luokse yökylään! Toivottavasti se hoitaa mua, eikä ole vihainen. Mä koitan päästä sen viereen nukkumaan.

Muuttoja

Olen taas muuttanut monta kertaa viikonlopun aikana. Ensin Nellan perheeseen syntyi vauva, ja me jouduttiin lähtemään keskellä yötä auton kanssa jonnekin. Me odotettiin Nellan kanssa autossa vaikka kuinka kauan ennen kuin päästiin pois. Me oltiin sitten Turussa pari päivää. Perjantaina mä pääsin Marian luo. Siellä oli epäilyttävän paljon Rasmuksen hajuja joka paikassa! Se on tainnut oikeasti olla Marian luona pitkään!
Jo perjantai-iltana mä näin Annin taas! Me nähtiin rautatieasemalla ja oli tosi kivaa. Mä pompin sitä päin monta kertaa enkä meinannut pysyä housuissani!
Lauantai meni mukavissa merkeissä Annin kanssa. Me oltiin kävelyllä Raisiossa ja oli ihan kivaa. Mä menin ihan kuraan. Kjäh kjäh.
Eilen me oltiin taas Raisiossa pitkällä kävelyllä. Illalla mä muutin taas takaisin Marian luokse. Kotiin mä en voi vielä mennä, kun siellä ei toimi hissi. Mä olen kyllä aikamoinen hienohelma kun en suostu kävelemään portaita. Jokaisella koiralla on omat hulluutensa. Nella esimerkiksi ei suostu laittamaan heijastinliiviä päälle. Se on sen mielestä ihan hirveän inhottava juttu. Mä taas en jännitä sitä yhtään, se on mun mielestä ihan hauskaa.
Marian luona on kyllä kans kierreportaat, mutta ei ne ole ihan hirveän inhottavat. Mä kävelen niitä ihan hyvin.
Nyt mua masentaa vähän, kun olen ihan sekaisin että missä mä oikein asun ja kuka mua hoitaa. Mä vaan nukun koko ajan.

Riehakasta ulkoilua Nellan kanssa

Flatti kateissa

Ulpu kirjoitti kateissa olevasta Leevistä. Silmät auki Hämeenkyrön/Kyröskosken suunnalla olevat lukijat myös, sillä siellä on ollut marraskuusta asti karkuteillä flatti. Toivottavasti se löytää pian terveenä kotiin!

Reissussa

Pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja lähdin hoitopaikkaan. Olen täällä nyt varmaan jotain kaksi kuukautta. Tai ehkä menen jossain vaiheessa Marian luo, sitten kun Rasse ei ole siellä enää.
Oli tosi kiusallista kun Anni vollotti ihan hirveästi kun me erottiin. Kyllä kai mullekin tulee sitä ikävä, mutta en mä oikeastaan ehdi sitä niin paljon ajatella kun täällä hoitopaikassa on kaikkea tekemistä. Täällä on Nella, ja sen kanssa meillä alkoi heti leikit kun nähtiin. Sitten me mentiin autoon ja ajettiin Nellan kotiin. Siellä päästiin heti lenkille, vaikka mä olin kyllä hirveän väsynyt jo, kun oltiin Annin kanssa tehty aamupäivällä pitkä lenkki Pansion sotilasalueella. Sinne ei ihan joka koira pääsekään!
Eilen oli 112-päivä ja me oltiin Nellan kanssa siellä tapahtumassa heijastinliivit päällä kuin työkoirat konsanaan. Ei me kyllä mitään osata kun ollaan oikeasti vain tavallisia kotikoiria! Me vähän huijattiin kaikkia.
Toivottavasti Anni pärjää kotona, vaikka voihan siellä vähän tylsää olla kun mä en ole koohaamassa. Pian on kevät ja sitten mä taas tulen kotiin!

Onnea Riku!

Tänään on Rikun nimipäivä. Onnitteluja otetaan vastaan! Lahjoja voi lähettää postin mukana, myös sähköpostissa sähköisiä lahjoja. Voi myös tulla henkilökohtaisesti paijaamaan ja silittelemään, siitä mä tykkään.

Lisää ruokaa!

Mä vaadin lisää palkkaa! Mun vastuualue on laajentunut: kannan nykyään lenkillä joskus Annin hanskoja. Se on aika vastuullista hommaa, ja siksi vaadinkin palkankorotusta. Voisin ottaa kolmannen ruoka-annoksen päivittäin, tai vaihtoehtoisesti yhden pitkän päivälenkin lisää, mieluiten siinä klo 12-13 välillä.

Lonkka-ponkat

Mun lonkkakuvausten tulokset on tulleet. Oli hyvät lonkat: A/B ja kyynärät oli 0/0. Mä olen ihan hyvä vaikka mä vähän peitsaankin kävelyvauhdissa.

Sakuja

Tapasin eilen lenkillä hauskan sakutytön. Sen nimi oli Anni. Hassua! Me juostiin hangessa ihan hulluina ja ajettiin toisiamme takaa. Se ei antanut mun astua sitä vaan juoksi koko ajan karkuun. Mun piti koittaa ottaa se kiinni, mutta en saanut. Olin ihan poikki sen jälkeen.
Tulin kotiin ja söin yrjölänpuuroa ja piimää ja sitten makoilin reporankana ainakin tunnin, kunnes olin taas elämäni kunnossa. Me koirat palaudutaan niin nopeasti rasituksesta!
Iltalenkillä mentiin metsään, mutta siellä olikin joku lauma koiria menossa samaan suuntaan ja pienet whippet-tytöt halus koko ajan komentaa mua. En saanut leikkiä niitten kanssa, koska niitten pomo oli iso vihainen saku-uros ja se olis antanut mulle turpaan jos se olis päässyt mun lähelle.

Talvi tuli (taas)

Nyt on ollut kunnolla pakkasta pari päivää. Mun mielestä se on tosi kivaa, kun ulkona on luntakin. Mä juoksentelen ihan innoissani ja haukkaan lunta suuhun koko ajan. Se vaan maistuu niin hyvälle!
Eilen illalla Anni huomasi, että kun se rapsutteli ja silitteli mua ja mä olin oikein tyytyväinen, niin mun tassut alkoi tuoksua popcornille! Mä eritän sellaista tyytyväisyyshormonia. Annia nauratti kauheasti ja se vaan nuuhki mun tassuja koko ajan. Se oli aika hassua.
Anni on nyt ollut enemmän kotona, se on vissiin sairauslomalla tai jotain. Sopii mulle! Me tosin ei tehdä niin pitkiä lenkkejä nyt kuin yleensä, mutta ainakaan mä en joudu olemaan koko päivää yksin kotona.
Tänään me oltiin metsässä vähän ja Anni otti kuvia. Mä nautin kauheasti metsälenkeistä, kuten kuvista näkee. Mulla on siisti kuuraparta! Ihan kuin mä olisin jo vanha papparainen!

Milan kanssa lenkillä

Olin eilen taas flatti-ystävättäreni Milan kanssa lenkillä. Meillä oli tosi hauskaa! Me juostiin vimmatusti ja ajettiin toisiamme takaa. Se on hirmu hauskaa! Mila sanoi, että mä olen hoikistunut. Kai nyt, kun toi Anni antaa mulle nykyään vähemmän ruokaa kuin ennen. Se sanoo, että mä olin vähän punkero joku aika sitten. Enkä ollut! Mä olen aina ollut sopusuhtainen ja komea.
Mila kävi jokaisessa lätäkössä uimassa. Se on sellainen hassu. Mä vaan esitin aikuista taas ja naureskelin sen touhuille. Mila kertoi, että se oli jouluna varastanut suklaata pöydältä ja ollut sen jälkeen ihan hyperaktiivinen monta tuntia! Se on niin ovela! Mä en ole koskaan syönyt suklaata. Ehkä mä saan sitten kun viimeinen piikki tulee. Mutta ei puhuta siitä vielä, mä olen vielä nuori poika ja mulla on monta vuotta edessä!
Mila oli myös itse avannut kotioven ja karannut kotoa! Se on sellainen vauhtimimmi.

Sunnuntai

Tänään on ollut oikein kiva päivä. Me oltiin aamupäivällä pitkällä lenkillä metsässä. Juoksin vapaana ihan hurrrjaa vauhtia! Nähtiin tosi monta kivaa kaveriakin, mm. berninpaimenkoiranpentu, dobermann-tyttö sekä kaksi beauceron-tyttöä. Mä karkasin sen dobermann-tytön luokse, vaikka en olisi saanut.
Sitten me leivottiin pipareita. Joulu meni niin nopeasti eikä me ehditty silloin leipoa. Pakastimessa oli vielä taikinaa, ja niinpä me leivottiin tänään. Tässä näyte, noi koirapiparit on mun:

Talvi tuli!

Jee, vihdoin tuli vähän lunta ja pakkasta! Mä tykkään nyt ulkoilusta kauheasti, kun voi mennä illallakin metsäpoluille vaikka on jo pimeä. Ja kun tullaan kotiin ei tartte mennä suihkun kautta. Suihkussa oleminen on tosi tylsää, mä en tykkää siitä yhtään.
Onneksi on perjantai, ja koko viikonloppu on edessä. Mä aion kyllä olla ulkona koko viikonlopun! Vaikka yksin!

Säteilevä koira

No niin, nyt mä tiedän miksei se antanut mulle ruokaa. Mut vietiin sairaalaan! Täti pisti muhun piikin ja sitten alkoi nukuttaa ihan armottomasti. Olisin halunnut haistella paikkoja, mutta en vaan pysynyt hereillä. Jotenkin tajusin, että mua väännellään ja käännellään, mutta en jaksanut tehdä asialle mitään.
Kun heräsin, olin samassa paikassa. Oli pyörryttävä olo enkä meinannut pysyä pystyssä. Hoipertelin bussipysäkille ja nyt olen kotona nukkumassa.
Anni sanoi, että mun lonkat ja kyynärät kuvattiin jollain röntgensäteellä. Mä en tajua tollasista jutuista mitään, mutta vissiin ne näki niistä kuvista mun luurangon. Aika karua. Oli kuulemma hyvät lonkat, mutta kyynärät ei niinkään. Viralliset tulokset tulee vasta parin viikon päästä.
On se Anni aika hullu, kun maksaa hirveitä summia siitä, että se näkee mun luurangon jostain kuvasta! Ja siitä tulee vielä kamalan paha olo. Toivottavasti mun ei tartte enää koskaan mennä nukutukseen.

Nälkäkuolema

Apua, mä kuolen nälkään! Hullu Anni ei antanut mulle ollenkaan aamupalaa! Nyt maha kurisee ihan kamalasti. Onneks kerkesin aamulenkillä syödä yhden paperinenäliinan ja sammalta.
Mitähän se oikein juonii, kun ei ruoki mua?

Tokoton kevät

Me oltiin ilmoittauduttu Uudenmaan Nuuskujen Toko-kurssille mutta ei me päästykään sinne. Kurssille oli kuulemma liikaa halukkaita ja me ei voitettu arvonnassa. Ihan tyhmä juttu. Olisin halunnut näyttää muille noutajille, että kyllä mäkin jotain osaan.

Vuosi 2007

Hyvää uutta vuotta kaikille!
Mulla on ollut hurja viikonloppu ja uudenvuodenaatto. Perjantaina olin aika pitkään yksin kotona, kun Anni oli jossain juhlimassa. Sitten lauantaina me tehtiin tosi pitkä lenkki: mentiin eka bussilla Soukkaan ja käveltiin sieltä kotiin. Pari tuntia siihen meni. Olin ihan kuollut sen jälkeen!
Sunnuntaina taas tehtiin pitkä lenkki, mutta tällä kertaa tutuilla metsäpoluilla. Se oli tosi kivaa ja oli vielä väsyneempi kuin lauantaina. Eilen illalla sitten olin taas yksin kotona kun alkoi paukkua keskellä yötä ihan hirveästi. Joka puolelta kuului pamahduksia, mutta en mä niin kauheasti niistä välittänyt. Mä vaan kuuntelin YleX:ää. Tämähän oli jo mun kolmas vuodenvaihde, joten olen jo ihan konkari.
Tänään nukuttiin pitkään aamulla ja päivällä tehtiin metsälenkki. Illalla me vielä mentiin bussilla Espoon keskukseen ja käveltiin sieltä kotiin. Oli ihan hauskaa, vaikka olikin ihan kauhean pimeä ja satoi vettä. Koskakohan se talvi oikein alkaa?