No niin, nyt mä tiedän miksei se antanut mulle ruokaa. Mut vietiin sairaalaan! Täti pisti muhun piikin ja sitten alkoi nukuttaa ihan armottomasti. Olisin halunnut haistella paikkoja, mutta en vaan pysynyt hereillä. Jotenkin tajusin, että mua väännellään ja käännellään, mutta en jaksanut tehdä asialle mitään.
Kun heräsin, olin samassa paikassa. Oli pyörryttävä olo enkä meinannut pysyä pystyssä. Hoipertelin bussipysäkille ja nyt olen kotona nukkumassa.
Anni sanoi, että mun lonkat ja kyynärät kuvattiin jollain röntgensäteellä. Mä en tajua tollasista jutuista mitään, mutta vissiin ne näki niistä kuvista mun luurangon. Aika karua. Oli kuulemma hyvät lonkat, mutta kyynärät ei niinkään. Viralliset tulokset tulee vasta parin viikon päästä.
On se Anni aika hullu, kun maksaa hirveitä summia siitä, että se näkee mun luurangon jostain kuvasta! Ja siitä tulee vielä kamalan paha olo. Toivottavasti mun ei tartte enää koskaan mennä nukutukseen.
torstai 4. tammikuuta 2007
Säteilevä koira
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Terve Reksa! Kauheaa, ettet sä saanut mitään ruokaa. Mulle ei onneksi ole koskaan käynyt niin. Mulla on aina huutava nälkä, mutta sitten kun ruoka on esillä, mä esitän ettei mua huvita syödä. Sillä mä saan Marian huomion, kun se joutuu sitten syöttämään mut.
Toivottavasti sä paranet pian ja tokenet siitä väsymyksestä.
terv. Rasmus
Hihhih, sulla on hyvä taktiikka! Mäkin kaipaan enemmän huomiota. Anni vaan on tietokoneella aina.
Ei mua enää väsytä, olen jo toipunut siitä nukutuksesta. Onneksi saan jo ruokaakin normaalisti. Harmi vaan että kaupat on kiinni ja mun piimä loppui.
Lähetä kommentti