Oltiin monta päivää Annin kummitytön luona. En oikein tykännyt siitä että jäin koko ajan kakkoseksi. Kaikki vaan paijas sitä vauvaa eikä mua huomannut kukaan. Mä en edes uskaltanut mennä sen vauvan lähelle. Musta se haisi vähän epäilyttävältä!
Kaiken huippu oli se, että vauvalle annettiin ruokaa monta kertaa päivässä! Mä saan vain kaksi kertaa ruokaa, mutta se söi ainakin viisi kertaa päivässä. Ihan hävytöntä.
Kyllä mä sitten kirmasin kun pääsin Annin kanssa kahdestaan metsälenkille! Kirmaaminen on huippua!
Eilen lenkillä täällä kotona Espoossa näin kyykäärmeen. Menin ihan lähelle ja haistelin sitä, mutta sitten Anni säikähti ihan hirveästi ja komensi mut pois siitä. Ei se niin kummallista mun mielestä ollut. Mä en tajua miten se niin alkoi huutaa.
perjantai 11. toukokuuta 2007
Kummitytön luona
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hui, Rellu! Kyitä pitää varoa todella paljon. Jos saat pureman, niin voit kuolla, koska olet niin kevyt. Ei ainakaan kannata mennä haistelemaan.
Elliä sen sijaan ei tarvitse varoa. Elli on nyt niin pieni, että hän kerää sen takia kaiken huomion. Kyllähän kaikki ihmiset tulivat moikkaamaan sinuakin, kun olit pieni flättiviikari!
Ai minäkö olen kevyt?! Painan ainakin 37 kiloa, olen aikamoinen jässikkä. Ei se kyy niin ihmeellinen ollut, ei se mua kauheasti kiinnostanut. Se kyllä liikkui aika kivannäköisesti.
Silloin kun olin pieni flättiviikari olin kaikkien mielestä tosi suloinen!
Lähetä kommentti