Tänään lenkillä sattui pieni vahinko. Tassuun tuli pipi. Juoksin kauhealla kiireellä hakemaan keppiä ja takaisintullessa kaarsin mutkassa tosi jyrkästi ja jalka osui johonkin. Tuli anturoiden väliin haava. Siitä tuli vähän vertakin. Makoilin jonkun aikaa nurtsilla ja sitten jatkettiin matkaa. Ei se kävelyä haitannut.
Sitten kohta tuli ihana tyttö vastaan, mutta se ei ollut minusta kiinnostunut. Siitä suivaantuneena työnsin kuononi puun rungossa olevaan koloon, mutta siellä olikin muurahaisia ja ne puri kirsusta. Auts.
Nähtiin muuten aito kyy yks päivä. Luulin sitä ensin kengännauhaksi, kun se oli niin pieni. Se makoili keskellä tietä, oli vissiin ollut aurinkoa ottamassa. Joku oli ajanut sen päälle ja se oli kuollut. Meidän onneksi. Sillä oli sahakuvio selässä. Ei ollut kyllä ensimmäinen näkemäni kyy, valitettavasti.
Kuvassa haistelen ihania kesätuoksuja. Kyllä tää kesä haisee erille kuin talvi.
Meidän talossa asuu ihana bichon frisé -tyttö. Sen nimi on Helmi. Olen aivan lääpälläni siihen ja joka kerta kun tapaamme, menen maahan makaamaan ja yritän saada sitä leikkimään. Se ei kuitenkaan välitä minusta paljoa, mutta joskus se saa hepuleita ja alkaa juosta hulluna ympäri. Sen omistaja ei päästä sitä vapaaksi. Ihan tyhmää.
1 kommentti:
Enhän mä nyt Bertta sua koskaan unohda! Olet mun ykkösheila aina ja ikuisesti! Saahan sitä silti muitakin katella, onhan sullakin se Ruttu.
Pian tulen luoksesi heilastelemaan ja sitten juostaan vapaana metsässä! Hiphei!
Lähetä kommentti