Tänään oltiin taas pitkällä lenkillä metsässä. Siellä on kivoja kallioita ja polkuja eikä siellä melkein koskaan tule ketään vastaan. Saan olla aina vapaana. Tässä kuvassa olen juuri ottamassa spurttia Annin luokse. Mulla on kauhean pitkä kieli ja suuret hampaat!
Viime viikolla Bertta kävi täällä ihan pikaisesti. Ukki oli ostanut uuden auton, ja Bertta sai istua siellä. Mua ei kiinnosta autot pätkääkään. Olen vähän tällainen nössökoira! Mä vetoan naisiin ja Bertta vetoaa miehiin. Yhdessä me vedotaan kaikkiin ihmisiin. Kaikki haluaa aina paijata meitä.
sunnuntai 27. elokuuta 2006
Kieli vyön alla
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Bertta onkin varsinainen autokoira! Kyllä sinunkin Sellu kannattaisi opetella tykkäämään autosta, koska siellä peräkontissa ainakin voi olla varma, että pääsee mukaan mihin ikinä ihmiset menevätkin.
Lähetä kommentti