Mulla oli eilen huippuhauskaa NOME-kerhon viimeisissä treeneissä.
Jokaisen piti näyttää joku juttu, minkä on oppinut hyvin talven aikana. Mä näytin miten hienosti olen oppinut palauttamaan dummyn.
Ensin me vietiin Annin kanssa dummy puun juurelle. Sitten käveltiin noin 10 metrin päähän, istuin sivulle ja katsoin dummya. Anni lähetti mut noutoon, mä kirmasin ihan onnellisena suoraan puun juurelle ja nappasin dummyn suuhun. Anni iloitsi ja kehui mua, ja sitten vain kävelin dummy suussa Annin sivulle ja odotin että kehut loppuvat. Lopulta Anni sanoi ”kiitos” ja otti dummyn. Sain oikein aplodeja, kun olin niin taitava! Se oli tosi kivaa!
Ei siitä ole kauaa, kun lähdin painelemaan metsään heti kun sain dummyn. Vasta muutama viikko sitten opin, että Anni aina kehuu kun palautan dummyn nätisti. Me treenattiin sitä tosi paljon, ja treenataan vieläkin. Aina välillä lenkillä saan dummyn, ja sitten mun pitää jossain vaiheessa mennä sivulle pudottamatta dummya.
Meidän NOME-kerho siis loppui nyt, mutta päästiin onneksi taippari-kurssille. Se alkaa muutaman viikon päästä, kun vedet lämpenee. Ehkä mä pääsen ensi kesänä osoittamaan taipumukseni noutajana!
perjantai 28. maaliskuuta 2008
Minä osaan!
klo
13:27
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mahtavaa, Rekku! Onnistumiseen on hyvä päättää kulunut treenikausi ja suunnata kohti uusia haasteita :) Onnittelut myös Annille kärsivällisestä opetuksesta.
Kiitos Riitta. Me ollaan tosi iloisia kehuista! :)
Lähetä kommentti