Olen ollut vähän kipeänä jonkun aikaa.
Ensinnäkin mua rasittaa kesä kun on niin kuuma. Mä en yhtään tykkää siitä että läkähdyn heti, kun astun tassulla ovesta ulos. Se on ihan kamalan ahdistavaa. Uimaan on pakko päästä vähintään kerran päivässä.
Kuumuudesta johtuen olen ollut tosi väsynyt ja haluton.
Sitten mun kuonoa alkoi kutittaa. Mä raavin ja raavin sitä, kunnes kuonosta lähti karvoja ja paljas iho tuli näkyviin pienenä laikkuna. Mut vietiin eläinlääkäriin ja siellä todettiin, että olen todennäköisesti allerginen muoviastialle, joka oli mun ruoka-astia reissussa. Voi myös olla, että mulla oli nenäpunkki, ja jouduttiin Villan kanssa molemmat lääkitykselle.
Samalla eläinlääkäri tutki vähän mun hampaita, ja sanoi että ne on huonossa kunnossa. Syksyllä katkennut kulmahammas joudutaan ehkä leikkaamaan pois jossain vaiheessa. Lisäksi yksi alahammas on tummunut, ja useista alahampaista näkyy ydin.
Ihan kuin tässä ei olisi vielä tarpeeksi! Toissapäivänä mun tassusta löytyi haava. Varpaiden välissä oleva iho oli vähän ehkä tulehtunut, ja mun teki mieli nuolla tassua koko ajan. Sillä tassulla astuminen ei ollut kovin kivaa, ja siksi mä löntystelin lenkillä ja mua ei huvittanut ulkoilla ensinkään. Tassuun laitettiin lääkettä ja nyt sekin on parantumaan päin.
Toivottavasti pian olen taas oma energinen itseni ja voin taas olla flattimaisen villi!
tiistai 7. heinäkuuta 2009
Huolia
klo
22:03
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Voi Silkku-parkaa! Onneksi apaattisuuteen löytyi hyvä syy. Luulin jo, että olet aivan masentunut, kun et kannustuksesta huolimatta juoksennellut iloisena flattina toisin kuin naapurin Virus ja Nisse.
Moi Rekku!
Onpa sinulla ankeaa. Taisimme riehua liikaa silloin metsässä, kun hampaasi katkesi. Anteeksi! Juttelin emännän kanssa sinun hampaistasi. Ei ne ehkä ihan kamalat kuitenkaan ole. Semmoisia on kuulema ihmisilläkin. Hammasydin näkyy, mutta siihen päälle kasvaa jonkimoinen suoja ja hampaita voi käyttää kunhan ei jyrsi aina luuta tai muuta kovaa.
Minullakin on ihossa ongelmia eikä sitä ole saatu kuntoon dietistä huolimatta. Ehkäpä ensi viikon jälkeen menemme taas eläinlääkäriin? Ensi viikko onkin lomaa Berghamnissa ja saan uida siellä ja olla koko viikon ilman pantaa.
Hyvää vointia sinulle ja terveiset Villallekin!
Bertta
Bertta, ei se toki sinun vikasi ole, että mun hammas katkesi. Sellaista sattuu koiran elämässä. Eikä se enää ole yhtään kipeä.
Vähän rupesi kauhistuttamaan, kun sanoit että ei saisi enää järsiä luita tai keppejä! Sehän on melkein elinehto! No ehkä mä koitan nyt vähentää järsimistä.
Kiitos Marialle myötätunnosta, kyllä mä tästä taas tokenen kunhan ilmatkin viilenee ja tassu paranee kokonaan. Eilenkin olin ihan reipas, enkö ollutkin!
Lähetä kommentti