Mä järjestin Annille eilen vähän jännitystä elämään. Me oltiin Kaarinassa kyläilemässä, ja Villan kanssa touhuttiin takapihalla. Huomasin, että portti oli auki, joten päätin lähteä tutkimaan seutua. Tutkin peltoa ja metsän reunaa, ja yhtäkkiä huomasin, että olinkin jo aika kaukana pihalta. Portti oli laitettu kiinni, ettei Villakin häippäse, joten en päässyt siitä takaisin pihalle. Piti sitten kiertää naapurien pihojen poikki etuovelle. Koko hommaan meni noin puoli tuntia. Olin siis karkulainen!
Anni oli tosi huolissaan, kun eihän tällainen karkailu ole ollenkaan mun tapaista. Eikä se voinut lähteä etsimään mua, kun sillä oli seurana sellainen 3-kuukautinen ihmisvauva.
Onneksi se tajusi avata etuoven, kun istuin siinä odottamassa. Mulla oli hauska reissu! En kyllä saanut kehuja kun palasin takaisin.
perjantai 4. joulukuuta 2009
Karkuteillä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Hui, miten tuhma poika sinusta on tullut! Hyi Rekkua! Pian joudut kulkemaan kaikki lenkit remmissä, jos vielä karkailet.
Yhyy, älä ole noin julma! Mä olen niin suloinen, että et voi olla vihainen.
Ei se mitään jos välillä karkailee. Mä tein sitä pentuna. Mutta olisit kyllä voinut ottaa minut mukaan karkuteille!
Lähetä kommentti