Rekku nukkui pois rauhallisesti tänä aamuna takapihallamme lempipaikallaan.
Rekku, paras ystävä jota voi toivoa. Jäämme kaipaamaan hassuja tapoja, popcornilta tuoksuvia tassuja, kukkasilta tuoksuvaa päälakea, silkkisiä korvia ja heiluvaa häntää.
Enää ei ole kipuja. Kukaan ei kiellä juomasta vesiastiaa tyhjäksi, kukaan ei hoputa lenkillä eikä estä mudan ja kakan syömistä.
Emme koskaan unohda sinua.
2 kommenttia:
Olit hyvä koira vaikka et pitänytkään urheiluselostuksista. En minäkään jaksa niiä aina kuunnella.
Voi Rekku. <3 Minä muistan sinusta ihanan turkin ja heiluvan hännän. <3 Oli niin kiva nähdä sinua reissuilla mukana!
Lähetä kommentti