NOME-treenit ja loma

NOME-treeneissä oli viimeksi ihan kivaa. Me sovittiin, että jatkossa alan käydä toisessa ryhmässä. Se on oikeasti penturyhmä, mutta me sitä kenellekään kerrota, vaan me sanotaan sitä alkeisryhmäksi. Enhän mä mikään pentu enää ole! Siinä toisessa ryhmässä on vähemmän koiria ja siellä saa enemmän opastusta. Kun ei me Annin kanssa oikein tiedetä mitä meidän pitäisi tehdä. Me ollaan ihan aloittelijoita vielä NOME:ssa, kun vasta syksyllä aloitettiin treenaaminen.

Viikonloppu meni ihan hyvin. Maria oli täällä ihan mua varten! Se kävi meidän kanssa lenkillä ja meillä oli tosi hauskaa. Ylihuomenna mä kuulemma pääsen Marian luokse hoitoon melkein viikoksi. Anni lähtee muka reissuun! Miks mä en vois lähteä mukaan? Mä osaan matkustaa ihan kiltisti! Ens viikolla ollaan isännän kanssa kahdestaan, mä pääsen sen luokse koko viikoksi. Me varmaan paistetaan taas pannukakkua.

Minä ja dummy

Olen surkea NOME-koira!

Eiliset NOME-treenit meni surkeasti. Olin tosi kiinnostunut dummyista, mutta en niiden palauttamisesta. Ihan kuin me ei oltais harjoiteltu ollenkaan! Olin yhtä huono nyt kuin ensimmäisellä tunnilla. Mä vaan temppuilin ja sekoilin. Aina jos joku toinen koira sai noutaa ja muut katseli, mä painoin tarkasti mieleen sen paikan. Sitten kun pääsin vapaaksi, kävin kiertämässä kaikki paikat joissa olin nähnyt dummyja. En kuullut mitään käskyjä tai komentoja, kiertelin vain etsimässä niitä dummyja.
Sitten lopuksi pääsin noutamaan ihan oikeasti ja se menikin ihan hyvin, kunnes tajusin että hei, mullahan on suussa siipidummy!! Se on kaikista tietämistäni asioista kaikkein paras! En halunnut millään mennä takaisin Annin luokse, koska tiesin että se ottaa multa siipidummyn heti pois.
Mä olin eilen koko ryhmän huonoin NOME-koira. Onneks mä en sentään ollut ainoa sekoilija, myös Anni oli ihan pihalla.

Hakuruutu

Harjoittelin tänään hakuruutua. Tai Annihan sitä oikeasti harjoitteli, mä osaan jo!
Mulla oli kuusi dummya ruudussa. Se oli motivoitu hakuruutu, sillä mä näin kun niitä vietiin. Olin tosi innoissani! Viimeisen dummyn Anni heitti niin että mä näin ihan läheltä. En kuitenkaan hakenut sitä ensin, vaan lähdin hakemaan kauempaa. Löysin kaikki kuusi dummya suhteellisen helposti. Pari kertaa haahuilin ja mut komennettiin takaisin sivulle.
En yrittänyt vaihtaa dummya kertaakaan, enkä ottanut enempää kuin yhden kerralla. Se oli hieno suoritus multa! Me tehdään näitä harjoituksia jatkossa lisää.

Siivoojapoika, osa 2

Tänään kun Anni kokkaili niin siltä putosi neljä raakaa kananmunaa lattialle! Ne meni tietysti rikki, ja siinä olisi ollut kova siivoaminen ellen mä olisi sattunut paikalle! Mä putsasin lattian tosi huolellisesti. On kiva olla avuksi.

Mä sain tänään myös uuden säkin ruokaa. Vanha, tyhjä säkki oli eteisen lattialla menossa roskikseen, mutta mä työnsin sinne pääni. Siellä oli vielä vaikka kuinka paljon herkullisia hajuja.

Ulkoilua Luukissa

Pari kuvaa ulkoiluretkeltä Luukista.


Harjoittelin estehyppyä koirakentällä ja olin siinä aika taitava. Hyppäsin kerran jopa omaksi huviksenikin ilman käskyä. Se oli ihmisten mielestä jostain syystä huvittavaa.


Kerjäsin ruokaa tauolla ja otin keskityin olemaan suloinen. Ei se auttanut; en saanut mitään ylimääräistä.


Lenkin jälkeen olin aivan poikki.

"Vapaa!"

NOME-treeneissä harjoiteltiin paikallaoloa silleen, että sai lähteä vasta kun oma omistaja kutsui luokse. Mä olin siinä tosi hyvä! Oikeastaan koko ryhmän paras. Se ohjaaja käveli oman koiransa kanssa häiritsemässä meitä, ja huuteli kaikkea, esim. "Kekkonen!" tai "Vaappu!" tai jopa "Vapaa!". Me ei saatu hievahtaakaan. Ja enhän mä hievahtanut. Mä tottelen vain Annia ja isäntää. Ainakin useimmiten.

Sitten me tehtiin noutoharjoituksia. Mulla meinas kärsivällisyys loppua, kun mä en päässyt heti noutamaan niitä dummyja. Mä aloin haukkua ja kävin tosi kärsimättömäksi. Se oli kamalaa. Lopulta me saatiin noutaa kukin vuorollaan, ja se oli mun mielestä ihan huippua! Olin kyllä aika yllättynyt ja kauhuissani, kun yks toinen koira haki MUN dummyn!! Ettäs kehtasi! No mä hain sitten jonkun toisen, ja siinä olikin herkullisia tuoksuja.

Kuolaiset korvat

Eilen iltalenkillä tapasin ihanan belgi-tyttökaverini! Mun korvat oli aivan kuolassa sen jälkeen, kun me oltiin painittu ja riehuttu muutama minuutti. Se on tosi ihana tyttö, se on niin vauhdikas. Sen emäntä sanoo että se haluaisi nähdä niitä vauhdikkaita liikkeitä myös agilityssä.

Siivoojapoika

Mä olen oiva siivousapulainen. Lähden aina mukaan kun tampataan mattoja, ja joskus autan kantamaan mattopiiskaa. Niin tein tänäänkin. On kiva kun voin olla avuksi.

Tarkkasilmäinen lukija saattaa huomata että kuva on lavastettu: matot on jo tampattu ja laitettu takaisin lattialle.

Pelleilyä

Eilen NOME-treeneissä mä pelleilin vaan! En mä halunnut palauttaa sitä dummya Annille, vaan lähdin huitelemaan sen kanssa. Kerran mä en edes ottanut sitä suuhun, vaikka juoksin siitä ohi ja näin sen ihan hyvin. Mua kiinnosti enemmän Huldan pissat lumipenkassa. Sitten Anni häippäs ladon taakse, mut en mä jaksanut lähteä sitä etsimään, vaan menin metsään pissalle. Mä olin ihan hirveä kauhukakara! Anni sanoi että sitä hävetti ihan hirveästi.
Nyt me aloitetaan tehoviikko dummyn kanssa. Mun pitää uskaltaa luopua siitä, vaikka se onkin mulle tosi vaikeaa.