maanantai 25. lokakuuta 2010

Miksi aina on yö?


Musta on alkanut tuntua, että nykyään ei ole valoisaa ollenkaan. Aina kun me mennään ulos, on pimeää kuin yöllä! Meillä on oltava heijastimet ja emäntä kulkee taskulampun kanssa. Outoa.


Se hyvä puoli syksyssä on, että joka paikassa on vesilätäköitä eli juoma-altaita. Mulle vesi maistuu, niin kuin tiedätte. Aina kun mä stressaannun, mä ratkean ryyppäämään. Ulkonakin vesi aina maistuu.

perjantai 8. lokakuuta 2010

6-vuotias!


Tänään on mun syntymäpäiväni! Olen nyt 6-vuotias. Ehkäpä pääsen juhlapäivän kunniaksi pitkälle kävelylenkille, ja sen jälkeen saan varmaan jonkun hyvän herkun.


sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Parempi olo

Mulla on ollut pari viime viikkoa parempi olo. Ehkä se eturauhaslääke alkoi vaikuttaa, tai sitten on vaan muuten vaan mukavampaa kun on viileämpi ilma.
Mä olen kirmannut ulkona Villan kanssa, kulkenut lenkillä kamalan pitkällä emännän edellä (niin kuin ennen kuin mä sairastuin) ja kotona usein ruuan jälkeen otetaan Villan kanssa pienet matsit olohuoneen matolla. Tänään jopa pistin Villan matalaksi pitämällä leukaa Villan niskan päällä! Sellaista en ole tehnyt pitkään aikaan.
On kiva kun on taas normaalimpi olo. Kyllä vieläkin välillä on huonompia päiviä, mutta ei niin usein eikä niin paljon huonompia.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Herkkä laumahetki


Meillä on välillä koko lauman herkkiä hetkiä isolla matolla. Mä olen niin kamalan hellyydenkipeä enkä koskaan saa tarpeeksi silityksiä ja rapsutuksia.
Tällaiset hetket on koiran elämän kohokohtia.

(PS. Kuvassa näkyvät myös molemmat fudikset, jotka eivät ole enää esillä. Mä vähän käsittelin niitä ja sen jälkeen ne pantiin karanteeniin.)

torstai 26. elokuuta 2010

Miestenvaivoja

Kävin tänään eläinlääkärissä tutkittavana, koska emäntä oli huolissaan mun virtsan tiputtelusta. Mulla on myös ollut välillä vähän huonoja päiviä, jolloin on kipuja ja väsyttää.
Kävi ilmi, että mulla on eturauhasen laajentuma. Se on kuulemma yleinen vaiva tällaisilla varttuneilla noutajaherroilla.
Sain siihen seitsemän päivän lääkekuurin, jonka tulokset pitäisi näkyä kahden viikon kuluessa. Jos lääke auttaa, sen vaikutus kestää noin viisi kuukautta.
Mä olen kyllä tosi huojentunut, että sain diagnoosin ja lääkkeet. Toivottavasti tämä nyt auttaa ja tulen terveeksi ja iloiseksi taas!

tiistai 10. elokuuta 2010

Pieni vieras

Meillä oli viikonloppuna täällä pieni vieras. Musta on kivaa, kun käy vieraita, koska silloin saan moninkertaisesti rapsutuksia!


Mä aina parkkeeraan jonkun ihmisen viereen ja sitten ne alkaa kuin huomaamattaan silittää mun silkkistä turkkia. Se on mukavaa.
Ja tuo kuvan pieni tyttö ja mä pidetään toisistamme.

torstai 29. heinäkuuta 2010

Kuuma kesä

Kesä menee nopeasti. On ollut niin lämmintä, että meillä on jäänyt päivittäiset pitkät lenkit lyhyemmiksi ja myöhäisemmiksi. Yleensä mennään vasta illalla kunnon lenkille. Päivällä ei voi muuta kuin kävellä hitaasti ja roikottaa kieltä.
Onneksi kohta on elokuu ja ehkä ilmat alkaa pikkuhiljaa viilentyä.
Viikonloppuna olin Bertan luona hoidossa. Bertan kanssa me nukuttiin yöt peitolla ihan vierekkäin. Päivisin lenkkeiltiin viileässä metsässä ja lekoteltiin takapihan terassilla. Se se vasta oli elämää!

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Parempi kuin Villa

Tiedättehän, miten Villa on aina minua vähän parempi. (Ainakin se luulee olevansa!) Se on mua vähän nopeampi juoksemaan ja uimaan, vähän valppaampi, vähän hoikempi, vähän suloisempikin ehkä jonkun mielestä.
Tänään löytyi kuitenkin yksi asia, jossa mä olen Villaa parempi: markkeeraus! Me oltiin iltalenkillä, ja Villa oli ihan villillä päällä. Se säntäili eestaas, ja emäntä joutui kytkemään sen kun se vaan riehui ja ajoi jäniksiä ja oravia ja lintuja ja ihan kaikkea mikä liikkui. Lopulta emäntä keksi, että se heittää Villalle vähän keppiä niin se saa purkaa energiaa. Mä jouduin katsomaan vierestä kytkettynä, kun keppi lensi ja Villa sai hakea sen. Sitten uudestaan. Mutta tällä kertaa Villa ei löytänytkään keppiä! Se ei ollut tarkkaillut kepin laskeutumispaikkaa, eli se ei osannut markkeerata!
Villa joutui siis palamaan emännän vierelle, ja pääsin hakemaan kepin! Se olikin ihan helppoa, sillä olin tietysti markkeerannut kepin. Ja sitten olin niin (vahingon)iloinen, että hypin ilmaan neljällä tassulla ja tein melkein kuperkeikkoja ilmassa!
Kerrankin jotain missä mä olen Villaa parempi!

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Oravat

Mä en voi sietää oravia. Aina kun havaitsen oravan näköpiirissä, on aivan pakko syöksyä ajamaan se puuhun. Ne on niin ärsyttäviä kun ne nauraa sieltä oksalta kun ne tietää, ettei tällainen koira voi kiivetä puuhun.
Ehkä pahin oravapaikka oli Seurasaari; oravat on vallanneet sen kokonaan, niitä oli joka puolella! Onneksi olin remmissä, niin ei tarvinnut säntäillä koko ajan.

torstai 15. heinäkuuta 2010

Kesälomareissu

Tänä vuonna me oltiin kesälomalla mökkeilemässä Mäntyharjulla. Mä en kauheasti tykännyt matkustaa sinne, koska autossa oli kuuma, mutta perillä se ei enää haitannut! Sen jälkeen ei tarvinnut koko viikolla istua autossa. Sen sijaan uin monen monta kertaa joka päivä, välillä pitkiäkin lenkkejä. Sitten piti tulla rantaan pissalle, koska mulla menee uidessa aina valtavat määrät vettä suuhun ja musta tulee kauhea tynnyri.

Kaikki päivät makoiltiin pihalla, ja parasta oli se että saatiin mennä sisälle ja ulos ihan omaan tahtiin. Ovet oli auki koko ajan. Mä olisin halunnut nukkua ulkona, mutta paarmat oli mun kimpussa taukoamatta.

Välillä me mentiin soutuveneellä hiekkarannalle ja uitiin sielläkin.
Me tehtiin kivoja lenkkejä pehmeässä sammalmetsässä, ja ruuaksi saatiin kalaa.





Kurjaa oli vaan se, että sieltä piti tulla kotiin. Vaikka on kotonakin ihan kivaa. Aika kuuma vaan. Me koirat vaan makoillaan lattialla kuin taljat, kun ei jakseta tehdä mitään.