Autan kevättä

Olen ollut huomaavinani, että ulkona on kevät. Se tulee kuitenkin liian hitaasti mun makuun, joten olen yrittänyt auttaa kevättä. Pistän poskeeni kaikki eteen tulevat jääkokkareet. Eiköhän ne lumet kohta ala kadota!

Tassupallo

Me löydettiin lelulaatikon kätköistä uusi vanha lelu, joka on nyt yhtäkkiä sekä Villan että mun ehdoton suosikki: tassupallo. Se on vähän tennispalloa isompi keltainen muovinen pallo, jossa on pieniä tassukuvioita. Nyt meillä on jatkuvasti kiistaa siitä, kumpi ehtii ensin ottaa tassupallon. Ja se joka sen saa, määrää kaikesta.
Mä aina yritän tunkea tassupallon sohvan tai tv-pöydän alle. Sohvan alle tassupallo menee helposti kun vähän pukkaa tassulla tai kuonolla, mutta tv-pöydän alle en ole vielä onnistunut tunkemaan sitä. Kun tassupallo on sohvan alla, on aika aloittaa konsertti. Vingun ja kärtän isäntäväkeä ojentamaan tassupallon takaisin minulle. Joskus tosin käy niin, että Villa ehtii tässä välissä napata sen itselleen! Se on huutava vääryys ja silloin konserttini jatkuu. Joskus taas tassupallo vierii suoraan mun luokse, jolloin Villa esittää viileää ja ottaa muina naisina vaikka fudiksen ja esittää, ettei sitä muka yhtään harmita. Hah!
Mielestäni tassupallolla voi koko lauma pelata hyvinkin interaktiivisesti.

Reippailua

Olen ollut viime viikkoina erityisen hyväntuulinen ja reipas. Lenkeillä viiletän aina ensimmäisenä ja haluaisin kiirehtiä eteenpäin. Tietenkin myös ajattelen kotona odottavaa herkullista ruokaa...
Me ollaan myös lenkkeilty hölkäten, ja se on minusta ollut hirmuhauskaa! Välillä olen ollut jopa reippaampi kuin Villa (joka on sentään neljä vuotta mua nuorempi!).
En oikein tiedä, mistä tämä hyväntuulisuuteni johtuu. Ehkä se liittyy siihen, että aloin syödä Purina Onea, mutta voi myös olla että eturauhasvaivat on vähän helpottaneet. Mene ja tiedä.

Lenkillä

Luulitteko, että en jaksa lenkkeillä? Hah, mä olin eilen pitkästä aikaa emännän ja Villan kanssa hölkkälenkillä, ja jaksoin aivan yhtä hyvin kuin Villa! Me juostiin niin hyvässä tahdissa emännän vierellä, että se aikoo ottaa meidät uudestaan mukaan joku kerta. Mä tajusin heti, että nyt tässä mennään vauhdilla eteenpäin eikä haistella jokaista lumikokkaretta. Se oli tosi kivaa!

Tapaninpäivän kinkunsulatuslenkki

Me käytiin eilen tapaninpäivän kinkunsulatuslenkillä Kullaavuorella. Satoi lunta koko päivän ja metsä oli raskas kulkea. Mulla meni taas varpaiden väleihin lumipaakkuja, mutta en antanut sen häiritä.
Kun päästiin perille laavulle, mulle tuli kylmä. Mä värjöttelin ensin lumisateessa loukkaantuneena, mutta sitten pääsin laavun katon alle ja emäntä kääri mut pressuun. Siellä mä istuin tyytyväisenä lämpimässä ja tuulensuojassa. Oli niin ihanaa, etten viitsinyt poistua sieltä edes makkarankerjuulle. Onneksi ei tarvinnut, sillä makkaraa sai kerjäämättäkin.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Vahtikoira

Kaksikerroksisessa kodissa on vaikea vahtia yhtä aikaa sekä yläkertaa että alakertaa. Olen ratkaissut ongelman päivystämällä portaikossa. Tästä voi nopeasti kipaista sinne, missä tapahtuu.

Täydellinen sunnuntai

Aamupäivällä me käytiin Haunisten koirakentällä tottelevaisuustreeneissä. Meni ihan kivasti ottaen huomioon, ettei me olla treenattu tottista sen BH-kokeen jälkeen eli puoleentoista vuoteen.
Treenien jälkeen saatiin eilen kaadetun hirven koivet! Nam-nam...
Kohta me lähdetään moikkaamaan Berttaa, joten tämä päivä on täydellinen!

Miksi aina on yö?

Musta on alkanut tuntua, että nykyään ei ole valoisaa ollenkaan. Aina kun me mennään ulos, on pimeää kuin yöllä! Meillä on oltava heijastimet ja emäntä kulkee taskulampun kanssa. Outoa.


Se hyvä puoli syksyssä on, että joka paikassa on vesilätäköitä eli juoma-altaita. Mulle vesi maistuu, niin kuin tiedätte. Aina kun mä stressaannun, mä ratkean ryyppäämään. Ulkonakin vesi aina maistuu.

6-vuotias!

Tänään on mun syntymäpäiväni! Olen nyt 6-vuotias. Ehkäpä pääsen juhlapäivän kunniaksi pitkälle kävelylenkille, ja sen jälkeen saan varmaan jonkun hyvän herkun.