Näin äsken lenkillä jotain outoa ja uutta: pienen, pyöreän piikikkään otuksen. Anni sanoi, että se on siili. Katsoin siiliä epäuskoisena. Koitin haistellakin sitä, mutta heti kun menin lähemmäs, se alkoi sähistä.
Suuri ajatus pyöri ympyrää pienessä päässäni, enkä saanut tolkkua siilistä. Tuhahdin itsekseni vaan ja jatkoin matkaa.
torstai 20. heinäkuuta 2006
Fossiili
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Moikka Sellu! Ei niihin siileihin kannata koskea. Ne pistävät, jos menee liian lähelle. Ne eivät tee mitään ihmeellistä, joten ei niistä kannata välittää ollenkaan.
Ikävöin sinua!
Lähetä kommentti