Muisteloita

Eilen oltiin Annin kanssa juoksulenkillä. Mulle ei ole niin kauheasti väliä kävelläänkö vai juostaanko, hiki tulee joka tapauksessa. Pääsin mennentullen lampeen uimaan. Se oli ihanaa!
On tylsää kun juostessa ei ehdi haistella niin paljon. Anni on sitä mieltä, että välillä tehdään haistelulenkkejä ja välillä liikuntalenkkejä.
Kuulin, että lapsuudenystäväni Rasmus etsii uutta kotia. Se on surullista. Muistan, kuinka me Rassen kanssa aina painittiin hulluna. Se ei antanut kenenkään muun roikkua sen poskessa kuin mun. Nyt me ollaan kasvettu aikuisiksi eikä tavata enää niin usein. Ja jos tavataan, niin me vaan mulkoillaan toisiamme. Mä en enää välitä siitä, kun siitä on tullut niin kova jätkä. Muuten se voiskin ehkä muuttaa meille, mutta Anni sanoo ettei se käy. Musta olis kyllä kivaa kun olis koirakaveri joka päivä seurana.